Peruspilari 2 -Mielenterveyden tukeminen eri elämäntilanteissa
Mielenterveys vaihtelee erilaisissa elämäntilanteissa. Yllättävät tapahtumat, erilaiset muutokset työpaikalla, työstressi tai yksityiselämän haasteet voivat kuormittaa ja vaikeuttaa työssä jaksamista.
Hyvän mielen työpaikalla tuetaan mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa
Kukaan ei ole huippuvedossa joka päivä, ja mielenterveyden voimavarat vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Jaksamista voi verottaa työstressi tai yksityiselämän kuormitus. Hetkellisesti melko suurtakin kuormaa on mahdollista kestää, mutta silloin tarvitaan tukea, jolla estetään haitallisten vaikutusten kertyminen.
Työpaikan hyvät arkikäytännöt vahvistavat työntekijöiden hyvinvointia ja auttavat jaksamaan tilapäistä kuormitusta. Välittämisen kulttuuri; kiinnostus toisia kohtaan, kuulumisten kysyminen ja kuunteleminen tukevat kaikkien jaksamista. Jos tilanteet mutkistuvat tai pitkittyvät, myös tuen tarve kasvaa.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä
Mielenterveyden häiriö voi heikentää työkykyä, mutta ihmisen voimavaroja vastaavaksi muokattu työ voi tukea ihmisen toipumista.
Mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin liittyy edelleen voimakasta häpeää. Häpeäleiman eli stigman vähentäminen on keskeinen keino vahvistaa mielenterveyttä työelämässä. Puhumattomuus ja häpeä nostavat kynnystä avun pyytämiseen, mikä voi huonontaa tilannetta entisestään. Kuormittunut työntekijä ei välttämättä muista tarjolla olevia tukikeinoja tai hänen voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen. Siksi on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työpaikalla käytössä olevasta tuesta.
Mielenterveyden häiriöt ovat sairauksia siinä missä fyysisetkin sairaudet. Niitä voi hoitaa ja niistä voi toipua. Ne ovat lisäksi yleisempiä kuin usein kuvitellaan. Vuosittain 20–25 % aikuisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä.
2. peruspilarin keskeiset suositukset:
1. Työpaikalla on sovittu toimintamalli kriisien ja äkillisten kuormituspiikkien varalle.
2. Työpaikalla on toimintamalli pitkittyneen kuormituksen ja mielenterveyden häiriöiden varalle
3. Työpaikalla on toimintamalli sairauslomille jäämiseen ja niiltä palaamiseen
Pohtikaa tutustumisen yhteydessä:
- Miten työpaikalla voidaan tukea haitallisten vaikutusten kertymistä ja voimavarojen palautumista?
- Mitä mielenterveyttä tukevia toimia työpaikallanne on jo nyt käytössä? Miten työntekijöitä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa?
- Pohtikaa kehityskohteita, joilla voitte kehittää työpaikan mielenterveyden tukemisen toimia haastavissa elämäntilanteissa entistä paremmiksi.
- Millä konkreettisilla toimenpiteillä voitte saavuttaa kehittämistavoitteita? Miettikää millaiset teot, muutokset tai toimet vievät kohti valittua tai valittuja tavoitetta.
1. Työpaikalla on sovittu toimintamalli kriisien ja äkillisten kuormituspiikkien varalle
Moneen työtehtävään liittyy stressaavien tilanteiden riski. Myös yksityiselämän yllättävät tapahtumat voivat kuormittaa ja vaikeuttaa työssä jaksamista. Työpaikan lakisääteiset suunnitelmat ja riskien hallinta auttavat varautumaan kriiseihin, mutta myös pienempiä kuormitustilanteita voi ennakoida. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hankalat asiakastilanteet, tilausruuhkat tai työvälineiden rikkoutuminen tai häiriöt järjestelmissä.
Varautuminen ja ennakointi helpottavat toimintaa yllättävissäkin tilanteissa, kun valmiit toimintamallit tarjoavat toimenpiteille suuntaviivat. Mitä aiemmin tukea saa, sitä pienemmillä toimenpiteillä tilanne voi kohentua.
2. Työpaikalla on toimintamalli pitkittyneen kuormituksen ja mielenterveyden häiriöiden varalle
Mikäli työntekijän henkinen kuormitus tai mielenterveyden häiriö heikentävät työkykyä, tarvitaan monia toisiaan tukevia keinoja. Työyhteisön jäseniä ja erityisesti esihenkilöitä kannattaa kouluttaa ja keskusteluttaa siitä, kuinka ottaa huoli työtoverin jaksamisesta puheeksi ja miten ohjata hänet tuen piiriin. Esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon vastuut ja roolit pitkittyneiden tilanteiden ratkaisemisessa tulee olla työpaikalla jokaisen osapuolen tiedossa.
Mikäli työntekijän työkyky on alentunut, häntä voidaan tukea monin tavoin. Työtehtävien ja työskentely-ympäristön muokkaaminen sekä työajan säätely auttavat työntekijää käyttämään jäljellä olevaa työkykyään. Työnantajan kannattaa tarjota mahdollisuutta keskusteluapuun esimerkiksi työterveyspsykologilla tai lyhytpsykoterapiapalveluissa. Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä käymä työterveysneuvottelu on toimiva väline sopivimman ratkaisun löytämiseksi yksilön tilanteeseen.
3. Työpaikalla on toimintamalli sairauslomille jäämiseen ja niiltä palaamiseen
Jos työntekijä joutuu jäämään pitkäksi ajaksi pois töistä, on tärkeää sopia sairauspoissaolon aikaisesta säännöllisestä yhteydenpidosta ja tehdä suunnitelma joustavalle töihin paluulle. Yhteydenpito viestii kiinnostuksesta ja välittämisestä, mutta voi suunnittelemattomana kuormittaa toipujaa. Mallissa kannattaa pohtia myös, miten työyhteisö ottaa pitkään poissaolleen työntekijän vastaan ja toivottaa hänet tervetulleeksi takaisin töihin.
Töihin palaaminen edellyttää erilaisia tukitoimia. Paluu voi tapahtua esimerkiksi osasairaspäivärahan tuella. Pitkän poissaolon jälkeen jaksaminen ja toimintakyky eivät välttämättä ole heti samalla tasolla kuin ennen sairauspoissaoloa. Siksi jaksamisen kehittymistä ja töistä selviytymistä on hyvä seurata jonkin aikaa. Sairaus saattaa aiheuttaa myös pysyviä muutoksia työkykyyn, jolloin on syytä selvittää kuntoutustarpeet.
Lisätietoa
Työ@Elämä: Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Sisältää kymmenen käytännönläheistä vinkkiä, jotka ulottuvat työajan joustoista sijaisjärjestelyihin:
https://www.julkari.fi/handle/10024/131549
Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn -opas:
https://www.julkari.fi/handle/10024/136021
Mielenterveysaiheista koulutusta työpaikoille:
https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveyden-ensiapu/mielenterveystaitoja-ty%C3%B6h%C3%B6n-koulutukset
Miten merkkiä haetaan?
Ota meihin yhteyttä
Kerro meille kuinka voimme auttaa sinua!
Kirjoita viestisi oheiseen kenttään. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian.
Voit myös soittaa 040 482 1534 /Kirsi Nurminen
"*" näyttää pakolliset kentät