”Mielenterveysongelmat ovat yksi suuri suomalaisen työelämän haaste tällä hetkellä. Kun huomasimme, että henkilöstömme jaksaminen oli koronapandemian keskellä koetuksella, päätimme nostaa mielen hyvinvoinnin yrityskulttuurimme keskiöön: loimme tiekartan ja aloimme toteuttaa sitä. Haemme strategiassamme kasvua ja ajattelemme, että hyvinvoiva henkilöstö on kasvumme moottori ja sydän.

Hyödyt ovat olleet kokonaisvaltaisia ja vaikuttavia. Olemme kiinnittäneet erityishuomiota kognitiivisen ergonomiaan. Palautumishaasteet ovat vähentyneet, samoin sairaspoissaolot, erityisesti mielenterveyspoissaolot. Tämä on myös helposti datasta luettavissa.

Teimme alkuvuodesta kattavan kyselyn ja kartoituksen, jossa jokainen sai henkilökohtaisella tasolla raportin omasta työhyvinvoinnistaan. Näimme, että a-lehteläisten kokonaishyvinvointi on mennyt lyhyessä ajassa tavoiteltuun suuntaan ja se on huomattavasti paremmalla tasolla kuin verrokkiryhmän.

Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kun asiat viedään rakenteisiin asti, ei se ole enää sattumanvaraista tai yksittäisistä ihmisistä riippuvaa. Se on osa strategiaa. Siksi sitouduimme Hyvän mielen työpaikka®-merkkiin.

Jatkuvalla kehittämisellä on myös iso rooli. Työnantajalla tulee olla proaktiivinen ote, jotta asiat muuttuvat. Ei pidä jäädä uskoon, että asetetuilla muutoksilla mennään seuraavat viisi vuotta vaan pitää olla utelias katsontakanta ja halu kehittää jatkuvasti.

Ihminen on kokonaisuus

On tärkeää tiedostaa, että erilaisille ihmisille toimivat erilaiset asiat ja sen takia olemme panostaneet siihen, että konkreettisten tekojen paletissa on mistä valita. Kokonaisuutena näillä on iso vaikutus.

Koen henkilökohtaisesti tärkeänä hallinnan tunteen. Suunnittelen tarkasti työviikkoni ja mietin top 3 tärkeintä asiaa, jotka tulee tehdä sillä viikolla. Minulla on jatkuva pyrkimys balanssiin: on työasiat ja on perhe-elämä. Molempien tulee olla voimavara.

Pidän tärkeänä, että minulla on hyvät ja avoimet suhteet kollegoihini, esihenkilööni ja tiimiini. Minulle on tärkeää, että voin olla töissä oma itseni. Psykologisen turvallisuuden merkitys on iso, tätä pyrin myös omassa johtamisessani edistämään.

Konkreettisia tekojamme mielenterveyden edistämiseksi:

1. Kognitiivisen ergonomian luominen arjessa ja hyvien rakenteiden kehittäminen. Tämä sisältää muun muassa lyhennetyt palaveriajat. Jätämme palavereiden väliin tauot mikä tarkoittaa, että 60 minuutin palaveri on 50 minuuttia ja sen jälkeen on 10 min tauko. Kannustamme aktiiviseen palautumiseen työpäivän aikana. Toinen asia on kävelypalaverikäytäntö. On tapaamisia, joissa ei tarvita ruutua tai työpistettä. Merkitsemme kalenterikutsuun kävelyemojin.
2. Puolivuotiskeskustelut kehityskeskustelun lisäksi. Alkuvuoden kehityskeskustelussa puhumme tavoitteista, kun taas puolivuotiskeskustelu keskittyy tavoitekeskustelun lisäksi siihen missä mennään, miten työ sujuu ja millaisena koetaan työkuormitus. Puhumme näistä systemaattisesti kaikkien kanssa eli olemme tuoneet tämän rakenteisiin.
3. Esihenkilöiden tukeminen. Esihenkilötyömme on laadukasta ja haluamme, että se säilyy laadukkaana. Esihenkilöiden jaksaminen resonoi koko tiimiin, joten haluamme varmistua siitä, että he saavat omassa työssään riittävästi tukea. Olemme vahvistaneet esihenkilöidemme tietämystä mielenterveysasioista ja siitä, miten he voivat omassa roolissaan tukea tiimiläisiään myös näissä asioissa.
4. Koko henkilöstön osaamisen kehittäminen. Järjestämme koulutuksia liittyen mm. palautumiseen ja oman työn suunnitteluun. Emme jätetä palautumista kunkin oman onnen nojaan vaan tuemme sitä rakenteiden kautta.
5. Matalan kynnyksen tuki Auntie. Henkilöstö saa halutessaan erittäin matalalla kynnyksellä keskusteluapua ammattilaisen kanssa niin työ- kuin yksityiselämän asioihin. Ajattelemme, että ihminen on kokonaisuus ja haluamme tukea heitä sellaisina.

Kannustan lämpimästi jokaista yritystä tukemaan mielenterveyttä työpaikoilla. Haaste on suomalaisen työelämän yhteinen. Se on jo täällä ja käsillä. Mitä useampi yritys tähän havahtuu, sitä nopeammin saamme vaikutuksia ja tekoja aikaan. Työelämä muuttuu työelämän arkea ja keskusteluja muuttamalla.”