Kriteeri 3: Työpaikalla tuetaan mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa

Suositukset:

3.1. Työpaikalla on sovittu toimintamalli kriisien ja äkillisten kuormituspiikkien varalle.

3.2. Työpaikalla on toimintamalli pitkittyneen kuormituksen ja mielenterveyden häiriöiden varalle

3.3. Työpaikalla on toimintamalli sairauslomille jäämiseen ja niiltä palaamiseen

Kriteerin taustaa ja lisätietoja suosituksista:

Kukaan ei ole huippuvedossa joka päivä, ja mielenterveyden voimavarat vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Jaksamista voi verottaa työstressi tai yksityiselämän kuormitus. Hetkellisesti melko suurtakin kuormaa on mahdollista kestää, mutta silloin tarvitaan tukea, jolla estetään haitallisten vaikutusten kertyminen.

Työpaikan hyvät arkikäytännöt vahvistavat työntekijöiden hyvinvointia ja auttavat jaksamaan tilapäistä kuormitusta. Välittämisen kulttuuri; kiinnostus toisia kohtaan, kuulumisten kysyminen ja kuunteleminen tukevat kaikkien jaksamista. Jos tilanteet mutkistuvat tai pitkittyvät, myös tuen tarve kasvaa.

Mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin liittyy edelleen voimakasta häpeää, josta käytetään nimitystä stigma eli häpeäleima. Stigman vähentäminen on keskeinen keino vahvistaa mielenterveyttä työelämässä. Puhumattomuus ja häpeä nostavat kynnystä avun pyytämiseen, mikä voi huonontaa tilannetta entisestään. Kuormittunut työntekijä ei välttämättä muista tarjolla olevia tukikeinoja tai hänen voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen. Siksi on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työpaikalla käytössä olevasta tuesta.

Mielenterveyden häiriöt ovat sairauksia siinä missä fyysisetkin sairaudet. Niitä voi hoitaa ja niistä voi toipua. Ne ovat lisäksi yleisempiä kuin usein kuvitellaan. Vuosittain 20–25 % aikuisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Mielenterveyden häiriö voi heikentää työkykyä, mutta ihmisen voimavaroja vastaavaksi muokattu työ voi tukea ihmisen toipumista.

3.1. Työpaikalla on sovittu toimintamalli kriisien ja äkillisten kuormituspiikkien varalle.

Moneen työtehtävään liittyy stressaavien tilanteiden riski. Myös yksityiselämän yllättävät tapahtumat voivat kuormittaa ja vaikeuttaa työssä jaksamista. Työpaikan lakisääteiset suunnitelmat ja riskien hallinta auttavat varautumaan kriiseihin, mutta myös pienempiä kuormitustilanteita voi ennakoida. Tällaisia voivat olla esimerkiksi epämiellyttävät asiakastilanteet, tilausruuhkat tai työvälineiden tai ohjelmistojen hajoamiset.

Varautuminen ja ennakointi helpottavat toimintaa yllättävissäkin tilanteissa, kun valmiit toimintamallit tarjoavat toimenpiteille suuntaviivat. Mitä aiemmin tukea saa, sitä pienemmillä toimenpiteillä tilanne voi kohentua.

3.2. Työpaikalla on toimintamalli pitkittyneen kuormituksen ja mielenterveyden häiriöiden varalle

Mikäli työntekijän henkinen kuormitus tai mielenterveyden häiriö heikentävät työkykyä, tarvitaan monia toimivia toisiaan tukevia keinoja. Työyhteisön jäseniä ja erityisesti esihenkilöitä kannattaa kouluttaa ja keskusteluttaa siitä, kuinka ottaa huoli työtoverin jaksamisesta puheeksi ja ohjata hänet tuen piiriin. Esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon vastuut ja roolit pitkittyneiden tilanteiden ratkaisemisessa tulee olla työpaikalla jokaisen osapuolen tiedossa.

Mikäli työntekijän työkyky on alentunut, häntä voidaan tukea monin tavoin. Työtehtävien ja työskentely-ympäristön muokkaaminen sekä työajan säätely auttavat työntekijää käyttämään jäljellä olevaa työkykyään. Työnantajan kannattaa tarjota mahdollisuutta keskusteluapuun esimerkiksi työterveyspsykologilla tai lyhytterapiapalveluissa. Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä käymä työterveysneuvottelu on toimiva väline sopivimman ratkaisun löytämiseksi yksilön tilanteeseen.

3.3. Työpaikalla on toimintamalli sairauslomille jäämiseen ja niiltä palaamiseen

Jos työntekijä jää pitkälle sairaslomalle, on tärkeää sopia poissaolon aikaisesta säännöllisestä yhteydenpidosta ja tehdä suunnitelma joustavalle töihin paluulle. Yhteydenpito viestii kiinnostuksesta ja välittämisestä, mutta voi suunnittelemattomana kuormittaa toipujaa. Mallissa kannattaa pohtia myös, miten työyhteisö ottaa pitkään poissaolleen työntekijän vastaan ja toivottaa hänet tervetulleeksi takaisin töihin.

Töihin palaaminen edellyttää erilaisia tukitoimia. Paluu voi tapahtua esimerkiksi osasairaspäivärahan tuella. Pitkän poissaolon jälkeen jaksaminen ja toimintakyky eivät välttämättä ole heti samalla tasolla kuin ennen sairauslomaa. Siksi jaksamisen kehittymistä ja töistä selviytymistä on hyvä seurata jonkin aikaa. Sairaus saattaa aiheuttaa myös pysyviä muutoksia työkykyyn, jolloin on syytä selvittää kuntoutustarpeet.

Palaa kriteeriin 1: Mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti

Palaa kriteeriin 2: Työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä

Jatka täyttämään HAKULOMAKE

Lisätietoa

Työ@Elämä: Opas työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Sisältää kymmenen käytännönläheistä vinkkiä, jotka ulottuvat työajan joustoista sijaisjärjestelyihin:
https://www.julkari.fi/handle/10024/131549

Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn -opas:
https://www.julkari.fi/handle/10024/136021

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet -työkirja:
https://kuntoutussaatio.fi/files/49/varhaisen_reagoinnin_tyokirja.pdf

Mielenterveysaiheista koulutusta työpaikoille:
https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveyden-ensiapu/mielenterveystaitoja-ty%C3%B6h%C3%B6n-koulutukset

 

 

Ota meihin yhteyttä

Kerro meille, kuinka voimme auttaa sinua

Kirjoita viestisi oheiseen kenttään. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian.

Käsittelemme antamiasi tietoja luottamuksellisesti emmekä luovuta niitä ulkopuolisille tahoille.