Kriteeri 2: Työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä

Suositukset:

2.1. Työnteko suunnitellaan mahdollisimman sujuvaksi

2.2. Työkuormituksesta palautumiselle on luotu käytännöt

2.3. Työpaikalla rakennetaan aktiivisesti myönteistä yhteishenkeä

2.4. Lähijohtamista kehitetään järjestelmällisesti

 

Kriteerin taustaa ja lisätietoja suosituksista:

Hyvä mielenterveys rakentuu arjessa. Mielenterveyden kannalta on tärkeää, että työnteko on sujuvaa. Sujuvakin työnteko kuormittaa, joten sen vastapainoksi tarvitaan mahdollisuuksia palautua, niin työpäivän aikana kuin sen jälkeen. Pienetkin hengähdystauot työn lomassa auttavat. Työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä. Tämä puolestaan tukee työntekoa. Myös sujuva tiedonkulku palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä.

Työn sujuminen, riittävä palautuminen ja myönteinen ilmapiiri tukevat kaikki toisiaan. Takkuavat prosessit, epäselvät vastuunjaot ja riittämätön palautuminen paitsi nostavat työntekijöiden riskiä uupua työssä, myös synnyttävät ristiriitoja ihmisten välille. Ne heikentävät työyhteisön toimivuutta, työilmapiiriä ja yksilöiden kykyä suoriutua työtehtävistä. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa työpaikan arkikäytänteistä. Esihenkilöillä ja johdolla on kuitenkin erityisen suuri vastuu työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyden tukemisessa. Siksi lähijohtamista tulisi tukea ja kehittää suunnitelmallisesti.

2.1. Työnteko suunnitellaan mahdollisimman sujuvaksi

Selkeät työnkuvat ja vastuunjaot sujuvoittavat työntekoa. Lisäksi työtekijä tarvitsee tunnetta työn hallinnasta. Se syntyy, kun työtehtävät vastaavat työntekijän osaamista, työtä on määrällisesti sopivasti ja töiden tekemiseen on asianmukaiset työvälineet.

Työnteon sujuvoittamiseksi työpaikka voi myös:
  • Lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisia työtehtäviä he tekevät ja kuinka työtä tehdään. Tätä tukevat työntekijöiden ja lähijohdon väliset säännölliset keskustelut.
  • Perehdyttää huolellisesti sekä uudet työntekijät että organisaation sisällä uusiin tehtäviin siirtyvät. Perehdytys on tärkeää myös uusien työmenetelmien, järjestelmien tai työvälineiden käyttöönoton yhteydessä. Asianmukaista perehdyttämistä tukevat työpaikan perehdyttämissuunnitelmat.
  • Antaa ohjeita ja suosituksia työn tekemisistä haittaavien häiriötekijöiden, kuten keskeytysten, melun, tiedonkulun katkosten, tarpeettomien työvaiheiden tai toimimattomien työvälineiden vähentämiseksi ja poistamiseksi.
  • Huolehtia työntekijöiden ammatillisen osaamisen jatkuvasta kehittämisestä ja osoittaa tähän resursseja.

2.2. Työkuormituksesta palautumiselle on luotu käytännöt

Mieleinenkin työ voi kuormittaa ja siitäkin täytyy välillä irrottautua, jotta voimavarat ehtivät täydentyä ennen seuraavia tehtäviä. Lyhytaikaisena stressi usein lisää työtehoa, mutta jos stressistä ei saa palautua, alkaa työkyky heiketä.

Työntekijöiden palautumismahdollisuuksia parantavat esimerkiksi:
  • Työntekijöille sallitut hengähdystauot työpäivän aikana.
  • Suunnitelmallinen ylityötuntien kertymisen seuraaminen ja ylityksiin puuttuminen.
  • Pelisäännöt, joilla rajataan työasioiden läikkymistä vapaa-ajalle.
  • Henkilöstön kannustaminen terveelliseen ruokailuun, liikuntaan ja virkistäviin harrastuksiin.
  • Työvuorosuunnittelussa palautumiselle jäävän riittävän ajan varmistaminen.
  • Työntekijöille tarjottu koulutus mielen hyvinvoinnin parantamisesta.

2.3. Työpaikalla rakennetaan aktiivisesti myönteistä yhteishenkeä

Toiset huomioon ottavat ja kohteliaat käytöstavat sekä asiallinen työkäyttäytyminen ovat hyvän työilmapiirin kivijalka. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi arvokkaana yksilönä ja luottaa siihen, että käytännöt ovat oikeudenmukaisia ja että epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan.

Psykologinen turvallisuus, eli mahdollisuus esittää kriittisiä näkemyksiä ilman pelkoa nolatuksi tai rangaistuksi tulemisesta on sekin mielenterveyttä edistävän työpaikan tunnuspiirre. Työpaikan yhteishenkeä voidaan vahvistaa sekä työtehtävien ohella että epävirallisemmalla yhdessäololla kuten tauoilla ja virkistystoiminnassa.

Yhteishenkeä voi parantaa esimerkiksi:
  • Lisäämällä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua esimerkiksi säännöllisillä tiimipalavereilla.
  • Sopimalla yhdessä kaikille toimivat kalenteri- ja kokouskäytännöt.
  • Luomalla käytäntöjä työnteon onnistumisten esiin nostamiseksi.
  • Lanseeraamalla hyvä käytöskoodi eli suositukset ja ohjeet työtovereiden huomioimiseksi.
  • Tukemalla työporukan yhteistä virkistystoimintaa.

2.4. Lähijohtamista kehitetään järjestelmällisesti

Hyvä lähijohtaminen on sekä yrityksen menestyksen että työntekijöiden hyvinvoinnin kivijalka. Työntekijöiden mielenterveyttä edistävä johtaminen edellyttää, että myös esihenkilöiden omaa hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä tuetaan. Tässä on ensiarvoisen tärkeää sekä koulutuksen että henkilökohtaisen tuen järjestäminen.

Lähijohtamisen kehittämistä tukee esimerkiksi:
  • Säännöllinen palautteen kerääminen johtamisesta henkilöstöltä.
  • Suunnitelman luominen johtamisen kehittämisestä.
  • Esihenkilöille koulutuksen tarjoaminen mielenterveyden edistämisestä ja huolen puheeksi ottamisesta.
  • Mentoroinnin tai työnohjauksen järjestäminen esihenkilöille.

 

Siirry kriteeriin 3: Työpaikalla tuetaan mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa

Palaa kriteeriin 1: Mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti

Lisätietoa

Eri kokoisille työpaikoille ja erityyppisiin töihin soveltuvia vinkkejä terveyden edistämiseen on kerätty Mars matkaan! -sivulle:
https://www.ttl.fi/mars-matkalle-terveytta-tyopaikoille/

Työn tuunaamisella tarkoitetaan työnteon tavan ja työskentely-ympäristön muokkaamista siten, että työ on mahdollisimman sujuvaa. Työterveyslaitoksen Työn tuunaamisen materiaalit:
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/tyon-tuunaaminen/

Palautumisen perusasiat:
https://www.ttl.fi/kroppa-ja-nuppi-kuntoon/palautuminen-on-tarkea-osa-elamantapamuutosta/

Vuorotyössä huomioitavia asioita:
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/vuorotyo/

Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä -työkirja:
https://www.julkari.fi/handle/10024/131757

Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikka -työkalupakki mielenterveyttä edistävään lähijohtamiseen:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka/

Työturvallisuuskeskuksen Työkäyttäytyminen-aineisto:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/tyoyhteisotaidot/tyokayttaytyminen

Mielenterveysaiheista koulutusta työpaikoille:
https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveyden-ensiapu/mielenterveystaitoja-ty%C3%B6h%C3%B6n-koulutukset

Ota meihin yhteyttä

Kerro meille, kuinka voimme auttaa sinua

Kirjoita viestisi oheiseen kenttään. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian.

Käsittelemme antamiasi tietoja luottamuksellisesti emmekä luovuta niitä ulkopuolisille tahoille.