Peruspilari 1 – Arjen hyvät käytännöt
Hyvä mielenterveys rakentuu arjessa – sujuva arki on mielen hyvinvoinnin kivijalka. Työpaikan hyvät arkikäytännöt vahvistavat työntekijöiden hyvinvointia ja auttavat jaksamaan myös tilapäistä kuormitusta.
Hyvä mielenterveys rakentuu arjessa
Mielenterveyden kannalta on tärkeää, että työnteko on sujuvaa. Sujuvakin työnteko kuormittaa, joten sen vastapainoksi tarvitaan mahdollisuuksia palautua, niin työpäivän aikana kuin sen jälkeen. Pienetkin hengähdystauot työn lomassa auttavat.
Mielenterveyttä vahvistaa myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Ne helpottavat avun pyytämistä, mikä puolestaan tukee työntekoa. Lisäksi sujuva tiedonkulku palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä.
Työn sujuminen, riittävä palautuminen ja myönteinen ilmapiiri tukevat kaikki toinen toisiaan. Takkuavat prosessit, epäselvät vastuunjaot ja riittämätön palautuminen paitsi nostavat työntekijöiden riskiä uupua työssä, myös synnyttävät ristiriitoja ihmisten välille. Ne heikentävät työyhteisön toimivuutta, työilmapiiriä ja yksilöiden kykyä suoriutua työtehtävistä.
Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa työpaikan arkikäytänteistä. Esihenkilöillä ja johdolla on kuitenkin erityisen suuri vastuu työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyden tukemisessa. Siksi lähijohtamista tulisi tukea ja kehittää suunnitelmallisesti.
Keskeiset suositukset arjen hyviksi käytännöiksi:
1. Työnteko suunnitellaan mahdollisimman sujuvaksi
2. Palautumiselle on luotu käytännöt
3. Työpaikalla rakennetaan myönteistä yhteishenkeä
4. Lähijohtamista kehitetään järjestelmällisesti
Pohtikaa tutustumisen yhteydessä:
- Mitkä arkikäytännöt toimivat jo nyt hyvin? Millaiset asiat tukevat hyvinvointia, jaksamista ja työn sujuvuutta arjessa? Onko työpaikallanne käytössä hyväksi havaittuja tapoja vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja luottamusta, rohkaista palautteen antamista, lisätä psykologista turvallisuutta, kasvattaa työn imua ja niin edelleen?
- Pohtikaa kehityskohteita, joilla voitte kehittää työpaikan arkinkäytänteitä paremmaksi.
- Millä konkreettisilla toimenpiteillä voitte saavuttaa kehittämistavoitteita? Miettikää millaiset teot, muutokset tai toimet vievät kohti valittua tai valittuja tavoitetta.
1. Työnteko suunnitellaan mahdollisimman sujuvaksi
Selkeät työnkuvat ja vastuunjaot sujuvoittavat työntekoa. Lisäksi työtekijä tarvitsee tunnetta työn hallinnasta. Se syntyy, kun työtehtävät vastaavat työntekijän osaamista, työtä on määrällisesti sopivasti ja töiden tekemiseen on asianmukaiset työvälineet.
Työnteon sujuvoittamiseksi työpaikka voi myös:
Autonomia
Lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisia työtehtäviä he tekevät ja kuinka työtä tehdään. Tätä tukevat työntekijöiden ja lähijohdon väliset säännölliset keskustelut.
Perehdytys
Perehdyttää huolellisesti sekä uudet työntekijät että organisaation sisällä uusiin tehtäviin siirtyvät. Perehdytys on tärkeää myös uusien työmenetelmien, järjestelmien tai työvälineiden käyttöönoton yhteydessä. Asianmukaista perehdyttämistä tukevat työpaikan perehdyttämissuunnitelmat.
Kognitiivinen ergonomia ja osaamisen kehittäminen
Antaa ohjeita ja suosituksia työn tekemisistä haittaavien häiriötekijöiden, kuten keskeytysten, melun, tiedonkulun katkosten, tarpeettomien työvaiheiden tai toimimattomien työvälineiden vähentämiseksi ja poistamiseksi sekä huolehtia työntekijöiden ammatillisen osaamisen jatkuvasta kehittämisestä ja osoittaa tähän resursseja.
2. Palautumiselle on luotu käytännöt
Mieleinenkin työ voi kuormittaa ja siitäkin täytyy palautua, jotta voimavarat ehtivät täydentyä ennen seuraavia tehtäviä. Lyhytaikaisena stressi usein lisää työtehoa, mutta jos stressistä ei saa palautua, alkaa työkyky heiketä.
Työntekijöiden palautumismahdollisuuksia parantavat esimerkiksi:
- Työntekijöille sallitut hengähdystauot työpäivän aikana.
- Suunnitelmallinen ylityötuntien kertymisen seuraaminen ja ylityksiin puuttuminen.
- Pelisäännöt, joilla rajataan työasioiden läikkymistä vapaa-ajalle.
- Henkilöstön kannustaminen terveelliseen ruokailuun, liikuntaan ja virkistäviin harrastuksiin.
- Työvuorosuunnittelussa palautumiselle jäävän riittävän ajan varmistaminen.
- Työntekijöille tarjottu koulutus mielen hyvinvoinnin parantamisesta.
3. Työpaikalla rakennetaan aktiivisesti myönteistä yhteishenkeä
Toiset huomioon ottavat ja kohteliaat käytöstavat sekä asiallinen työkäyttäytyminen ovat hyvän työilmapiirin kivijalka. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi arvokkaana yksilönä ja luottaa siihen, että käytännöt ovat oikeudenmukaisia ja että epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan.
Psykologinen turvallisuus, eli mahdollisuus esittää kriittisiä näkemyksiä ilman pelkoa nolatuksi tai rangaistuksi tulemisesta on sekin mielenterveyttä edistävän työpaikan tunnuspiirre. Työpaikan yhteishenkeä voidaan vahvistaa sekä työtehtävien ohella että epävirallisemmalla yhdessäololla kuten tauoilla ja virkistystoiminnassa.
Yhteishenkeä voi parantaa esimerkiksi:
- Lisäämällä vapaamuotoista vuorovaikutusta
- Parantamalla tiedonkulkua esimerkiksi säännöllisillä tiimipalavereilla.
- Sopimalla yhdessä kaikille toimivat pelisäännöt esimerkiksi kalenteri- ja kokouskäytännöille
- Luomalla käytäntöjä työnteon onnistumisten esiin nostamiseksi.
- Lanseeraamalla hyvä käytöskoodi eli suositukset ja ohjeet työtovereiden huomioimiseksi.
- Tukemalla työporukan yhteistä virkistystoimintaa
4. Lähijohtamista kehitetään järjestelmällisesti
Hyvä lähijohtaminen on sekä yrityksen menestyksen että työntekijöiden hyvinvoinnin kivijalka. Työntekijöiden mielenterveyttä edistävä johtaminen edellyttää, että myös esihenkilöiden omaa hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä tuetaan. Tässä on ensiarvoisen tärkeää sekä koulutuksen että henkilökohtaisen tuen järjestäminen.
Lähijohtamisen kehittämistä voidaan tukea esimerkiksi:
- Säännöllinen palautteen kerääminen johtamisesta henkilöstöltä.
- Suunnitelman luominen johtamisen kehittämisestä.
- Varmistamalla, että esihenkilötyötä tekevät saavat riittävästi tukea omilta esihenkilöiltään
- Tarjoamalla esihenkilöille koulutusta mielenterveyden edistämisestä ja huolen puheeksi ottamisesta.
- Mentoroinnin tai työnohjauksen järjestäminen esihenkilöille.
Lisätietoa
Eri kokoisille työpaikoille ja erityyppisiin töihin soveltuvia vinkkejä terveyden edistämiseen on kerätty Mars matkaan! -sivulle:
https://www.ttl.fi/mars-matkalle-terveytta-tyopaikoille/
Työn tuunaamisella tarkoitetaan työnteon tavan ja työskentely-ympäristön muokkaamista siten, että työ on mahdollisimman sujuvaa. Työterveyslaitoksen Työn tuunaamisen materiaalit:
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/tyon-tuunaaminen/
Palautumisen perusasiat:
https://www.ttl.fi/kroppa-ja-nuppi-kuntoon/palautuminen-on-tarkea-osa-elamantapamuutosta/
Vuorotyössä huomioitavia asioita:
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/vuorotyo/
Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä -työkirja:
https://www.julkari.fi/handle/10024/131757
Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikka -työkalupakki mielenterveyttä edistävään lähijohtamiseen:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka/
Työturvallisuuskeskuksen Työkäyttäytyminen-aineisto:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/tyoyhteisotaidot/tyokayttaytyminen
Mielenterveysaiheista koulutusta työpaikoille:
https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveyden-ensiapu/mielenterveystaitoja-ty%C3%B6h%C3%B6n-koulutukset
Miten merkkiä haetaan?
Ota meihin yhteyttä
Kerro meille kuinka voimme auttaa sinua!
Kirjoita viestisi oheiseen kenttään. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian.
Voit myös soittaa 040 482 1534 /Kirsi Nurminen
"*" näyttää pakolliset kentät